Kirjoittelin tuossa aikaisemmin että on tullut aika siirtää hieman fokusta näissä erähommissa. No, nyt on tullut aika myös julkistaa hieman uusia suunnitelmia.

Suuremmassa maailmassa tuttuja konsepteja ovat brand ambassadorit ja eri brändien pro-staff-nimikkeellä toimivat henkilöt. Termi ”pro staff” tulee itseasiassa sanoista ”promotional staff” joten siitäkin toimenkuva hyvin selviää. Puhuit sitten viskin, virvelin tai vaatteiden puolesta, olipa nimike mikä tahansa niin kokonaisuudessaan tällaisen henkilön tavoitteena on auttaa ja opastaa kyseisen merkin nykyisiä ja potentiaalisia uusia asiakkaita. Samalla tietenkin parannetaan brändin näkyvyyttä.

Joukkoon mahtuu varsinkin suuressa maailmassa laajalla skaalalla sekä julkkiksia että viestinnän ammattilaisia joiden ulosanti riittää vetämään pidempiäkin luentoja aiheesta. Sellaiset nimet kuin Eva Shockey, ja Simon K. Barr ovat varmaankin tuolta ison maailman puolelta tuttuja nimiä. Suomessa toki ei mennä ihan samalla skaalalla…

Tarkoitus on joka tapauksessa yksinkertaisuudessaan käyttää ja puhua käyttämistään tuotteista, tehdä opastavaa sisältöä ja toimia tuoteasiantuntijana erilaisissa PR- ja koulutustilaisuuksissa. Ihan tyypillistä viestintätyötä siis. Aiheesta voi lukea lisää vaikkapa RealTreen sivuilta. Se tärkein motivaattori tällaisissa hommissa on se että uskoo tuotteeseen. Aivan, se ei ole raha eikä ilmaiset kamppeet. Kyllä näistä ihan joutuu maksamaan. Itse uskon Blasereihin niin että vaikka kuinka olen yrittänyt pysyä niistä erossa, palaan aina niiden käyttäjäksi.

Pro-staff-rooli eroaa tehtaiden ja maahantuojien sponsoroimista talliampujista siinä että esimerkiksi itse en kierrä ratoja välttämättä menestys mielessä. Enemmän olemassa läsnä ja vastaamassa tarvittaessa kysymyksiin. Saapa mukanani kulkevaa kalustoa kokeillakin joten tulkaapa vetämään hihasta jos aihe kiinnostaa. Totta kai sitä vähän kilpaakin ammutaan mutta menestyspaineet jätetään muille. Koulutuspuolella esimerkiksi Kiväärikoulu tulee tänä vuonna kuulumaan ohjelmaani.

Joka tapauksessa, itselleni siis tarjoutui todella hieno tilaisuus nyt ryhtyä Blaserin ProStaffiksi kun NorDis tätä minulle ehdotti.

Ensimmäinen mielenkiintoinen projekti tällä polulla on itseasiassa jo pari vuotta sitten aloittamani ”keski-ikäisenä haulikkoampujaksi”-projekti. Vanhana kivääriampujanahan minulla on muutamia pieniä haasteita haulikkoammunnan puolella ja näistä haasteista pitäisi nyt päästä yli.

Kuten jo Haulikkokoulussa-artikkelissakin kerroin, omassa luontaisessa tyylissäni on tiettyjä piirteitä joihin ihan perinteinen haulikko ei välttämättä sovi. Yksi on se että ammun mielelläni pää aika pystyssä, kuten liikkuvaa maalia kiväärillä ammuttaessa. Toinen on se että pidän, oikeastaan tarvitsen normaalia avoimemman tähtäinkuvan jotta pystyn laukaisupäätöksen tekemään. Avoimessa tähtäinkuvassa on kuitenkin omat haasteensa varsinkin sportingin nopeasti sivuttain ja samalla laskevien kiekkojen kanssa. Ennakon arvioiminen vaikeutuu ja kiekkokontrolli katoaa kun haulikko on jossakin alhaalla näkökentän alalaidalla.

Siksi päätin lähteä kokeilemaan jotain uutta. Blaserin F3-mallistossa on eräs erityinen malli jonka ajattelimme sopivan tyylilleni hyvin. Meillä tarkoitan siis Haulikkokoulun kaimaani Ville Hirvosta ja itseäni. F3 Vantage on varustettu puolikorkealla kiskolla joten se ei ole ihan yhtä rankka ratapeli kuin esimerkiksi korkeakiskoinen Super Sport.

Aiheesta Villen kanssa keskusteltuamme hän neuvoi minua lisäksi ottamaan tällaisen korkeakiskoisen haulikon myös korkeammalla Monte Carlo-poskipakalla. Itseasiassa tukin harjan etuosan suhde kiskoon ei eroa kovinkaan paljoa perinteisestä matalakiskoisesta haulikosta. Se missä ero tulee on harjan takaosa. Tukin harja kun jatkuu vaakasuorana lähes samalla dropilla loppuun asti. Jos Blaser F3 Vantagen normaalin perän drop on 37/48 mm niin Super Sport Monte Carlossa se Vantagen kiskolla on 36/34 mm.

Se isoin jippo korkeassa poskipakassa on kuitenkin se että tukin harjan ja perälevyn suhte on hieman erilainen kuin perinteisessä haulikossa. Perälevyn kohdalla drop onkin jo 53 mm eli puoli senttiä enemmän kuin perinteisellä sporting-perällä. Tämä sopisi siis pystypäiselle asennolleni paremmin. Olkapää saa olla edelleen alempana mutta nyt minun ei tarvitse painaa päätä niin alas, että ylävartalon liike kärsisi. Näin kävi vanhalla haulikollani ja esimerkiksi trapin sivukiekoissa jäin helposti jälkeen.

DSC07699
Mallini poseeraa Vantage poskellaan. Monte Carlo-perä on usein nähty yhdistelmä korkeiden kiskojen kanssa ja siinä on kieltämättä omat pointtinsa. Perälevy asettuu ainakin alemmas kuin perinteisessä perässä.

Minulle siis saapui nyt testattavaksi Blaser F3 Vantage, varustettuna Super Sport Monte Carlo perällä ja semi beavertail etutukilla. Piipun pituus on nykyään sporting-radoille standardiksi muodostunut 32”.

Kun aseen sai ensimmäistä kertaa käsiinsä hämmästys oli suuri. Ase nimittäin on kompaktimpi kuin oletin. Sen voisi ihan hyvin ottaa metsäreissuillekin. Samaan päätyi kanakoiria harrastava kaverini. Painoa on kokonaisuudessaan noin 3.7 kg joten ei vielä liikaa. Perässä toki on aikalailla painoa kun molemmat 300 gramman peräpainot ovat paikoillaan.

Voisin valita nyt kaksi vaihtoehtoa, joko laittaa myös piippupainoja siirtämään painopistettä tai sitten vähentää perästä painoa. Molemmilla olisi negatiivinen vaikutus aseen painopisteeseen. Haluan nyt ensin kokeilla asetta tällä setupilla, koska tuntuma on mukava ja painopiste nätisti käsien välissä. Se että painopiste on piipun akselin kohdalla, käsien välissä, tekee painavammastakin haulikosta kevyen ammuttavan. Siksi kokeilen nyt ensin tällä painotuksella ja katsotaan sitten ajan myötä mitä tehdään.

DSC07689
Vaikka piipuissa on pituutta 32 tuumaa ja perä on iso niin ei se nyt niin kauhea mohlo ole, eihän? Malli on normaalikokoinen mies.

Tähtäinkuva tuntuu hyvältä. Kun kokeilin aseen osumapistettä saan nyt ottaa kiekon ja kiskon väliin noin kiekon korkuisen hajuraon. Ase ampuu pikaisesti tehdyn testin perusteella 15 cm ylös minulla. Säädin vain poskipakkaa vähän oikealle jotta kisko asettuisi paremmin silmän alle. Kiskoa jää yllättävän vähän näkökenttään joten ehkä jopa se korkea kisko voisi toimia itselleni. Nyt pystyn kuitenkin tukeutumaan jyvään hyvin joten kiekkokontrolli paranee varmasti. Kunhan saan sen hitaan swingini vain räväkämmäksi…Nyt tulee sivukiekot ammuttua vielä tasaisella kuljetuksella, aivan kuin ratahirveä ampuessa. Se tosin on tekniikka-asia, ei haulikolla korjattava.

DSC07328
Näin minä sen asian nyt näen. Palataan myöhemmin vielä siihen osumakuvioon.

Nyt siis otetaan uusi lähtö haulikkoammuntaan. Tukena matkalla on tosiaan Haulikkokoulun opettajat, ja tulemme kirjoittelemaan aiheesta täällä blogissa matkan varrelta.

Mutta, se tärkein pointti on että jos Blaser F3 Vantagen kokeilu kiinnostaa niin radalla tavataan!

Languages

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *