Kun Sony julkisti Alpha-sarjan a7-kamerat, oltiin maailmalla tietenkin hieman ihmeissään. Kamerat putosivat vähän outoon väliin koska peilittöminä niitä verrattiin ensin ”neljä kolmasosaa” luokan pikkukameroihin. Niihin joita yritettiin väkisin saada täyttämään pokkarien ja peilijärkkärien välinen aukko. No, vanhat goljatit Nikon ja Canon eivät siinä oikein onnistuneet.

Mutta Sonypa onnistui. Peilitön täyden koon kennon järkkäri paljasti oikeat karvansa kilpailijoille salakavalasti. Se oli kuin isku palleaan puun takaa, ja varsinkin nyt kun Sonyn viimeisin Alpha-uros on arvosteltu DxOMarkin tiukkojen kriteerien mukaisesti maailman parhaaksi järkkäriksi, alkaa valokuvaava maailma pikkuhiljaa kyselemään että missä Canonin ja Nikonin vastaava?

Jotenkin se silti on uskomatonta, että siis noin pieni kamera voi olla uskottava. Moni harkitsi Sonya ensin pieneksi ja käteväksi kakkoskameraksi mutta koska hintaa oli kuitenkin yli puolitoista tonnia, moni painoi jarrua. Sitten kun rohkeus riitti siirtyä johonkin uuteen niin a7:sta tulikin ykköskamera. Nyt vain jäi vielä ratkaisematta se kakkoskameran malli. Mikrojärjestelmäkameroiden maailmassa tapahtunut myllerrys sai kuluttajan hieman hämilleen.

No, tähänkin Sonylla on jotakin sanottavaa. Aikaisemmin pokkaria hivenen järeämmät four thirty-sarjan kamerat olivat NEX-nimellä myytyjä. Jossakin kohtaa Sony päätti tehdä järkevän linjauksen ja ohjata nämä vieläkin pienemmät vaihdettavan linssin kamerat osaksi Alpha-perhettä. Sony a5100 ja a6000 ovat tämän hetken ne kaksi mallia joita tarjotaan reissaajille kevyiksi järkkärin korvikkeiksi.

DSC01050

Pikkualfoilla on edelleen kuitenkin vähän sama ongelma kuin a7:lla. Uskomus siitä että pieni ei voi olla mahtava elää vielä. Tuollainen kolmeneljäsosakamera ei puritaanien mielestä oikein edelleenkään voi pitää sisällään oikeaa kameraa. Mutta mutta. Kaivetaanpa speksit esiin. Jos aloitetaan siitä että esimerkiksi a6000:ssa on 24,3 megapikselin APS HD CMOS kenno. Se on isompi kuin esimerkiksi Canon EOS 600D:ssä. Kennon maksimiherkkyys kyseisessä rungossa on ISO25600. Runkoon on myös pakattu automaattitarkennus jonka väitetään pystyvän tarkentamaan 0,06 sekunnissa. Nopea hybridiautomaattitarkennus tarjoaa myös seuraavan tarkennuksen joka on omiaan kun tulittaa erittäin nopeata sarjakuvaa 11 kuvaa sekunnissa. Normaalisti pyöritään 4-6 kuvaa per sekunti tahdissa. Takakannen 3-tuumainen näyttö JA elektroninen Tru-Finder etsin on saatu myös mahtumaan pieneen runkoon. Katsokaapa niitä fourthirdyjä. Eipä ole monessa etsintä…Manuaalimoodit, RAW, FUll HD video 25p ja 50i formaateissa. Paljon on pienessä paketissa, jopa sisäänrakennettu salama vaikka lisälaitekenkäkin könöttää kameran päällä! Painoakaan ei ole kuin 344 grammaa akun kanssa (Ilman objektiivia tosin!).

_DSC4435
Soy a6000 ja 24,3 megapikselin APS-C-kenno.
DSC04426
Sony a7 ja 24,3 megapikselin fullframe-kenno.

Näissä Sonyn mikrojärjestelmäkameroissa on kuitenkin yksi ominaisuus yli muiden. Se on Sony E-bajonetti vaihdettaville objektiiveille. Periaatteessa sama bajonetti kuin a7-sarjassa ja itseasiassa kyseinen kiinnitystapa olikin ensin NEX-kameroissa. F-kirjaimen lisääminen eteen erottaa a7:n täyskoon kennon versiot tästä a5000/6000:n käyttämästä. Niin, tosiaan. Muistetaanpa edelleen että kyse todellakin on vaihdettavilla objektiiveilla varustetusta järjestelmäkamerasta. Ja se tekee näistä pikkukameroista todella mielenkiintoiset.

ZEISS nimittäin on tehnyt tässäkin tapauksessa oman osansa yhteistyöstä ja tarjonnut Sonylle kokonaan oman linssisarjan näille Sonyn ”hybridikameroille”. Touit on tuttu jo monelle, ja moni on varmasti kokeillut niitä jo a7:ssakin. Silti on huomionarvoista että ZEISS/Sony-yhteistyö on tuottanut kokonaan omat linssinsä näille NEX/Alpha kameroille (Ja samalla FujiFilm X:lle). Red Dot Award ja IF Product Design Award vuodelta 2013 ovat osoituksena siitä että työ on kannattanut.

Touit oli itseasiassa ensimmäinen ZEISSin autofokus-linssisarja ja sen tullessa pari vuotta sitten markkinoille tietyt huhut lähtivät heti liikkeelle. Touit nähtiin alkusysäyksenä jollekin uudelle ZEISSin valikoimissa ja nyt kun katsotaan Batis-sarjaa niin eivät tainneet huhut olla kaukaa haettuja…Sukunäkö on niin selvä.

Sarja sisältää kolme eri linssiä, 2.8/12, 1.8/32 ja 2.8/50. Itse olen kuvannut jonkin verran tuolla laajakulmalla, mutta eniten keskimmäisellä ”oletuslinssillä”. Sonyn APS-C kennon kroppikertoimella 32 mm vastaa 48 mm linssiä kinokoossa, eli kyse on juurikin siitä perus viiskymppisestä jonka näkökenttä on sama kuin ihmissilmän. Siksi kolmekakkonen on varmasti se ensimmäinen ja kannattavin hankinta kolmikosta. Kun pääsee käpistelemään s6000/Touit-yhdistelmää ymmärtää miksi. Paketti on nimittäin melkoinen reissukamera.

Kaikkein parastahan on että kuvan laadusta ei tarvitse tinkiä koon vuoksi. Jo paperilla Sony a6000 pärjää mennen tullen markkinoiden suosituimmille perusjärkkäreille kuten Canon 1200D tai Nikon D3200. Se pärjää myös astetta ylemmille, kuten Canon 700D. Varustelu, kennon koko jne. tekniset asiat ovat samalla viivalla. Kun Sonyyn liittää Touit 1.8/32:n on paketti kuitenkin jo puolivälissä suoraa kun muut yrittävät vielä irti telineistä. Linssin valovoima ja muut optiset ominaisuude ovat luonnollisesti jotakin ihan muuta kuin kittilinsseillä. Toki Sony/ZEISS paketti maksaa toista tuhatta euroa mutta niin tekee aika moni muu vastaava paketti kilpailijoiltakin. Sony a6000 on tällä hetkellä markkinahinnaltaan todella kilpailikykyinen laite, ja se kompensoi luonnollisesti linssin hintaa.

Mutta mikä se Touit nyt sitten oikein on? No, se on ZEISSin klassisimmalla linssijärjestelmällä, Planarilla, toteutettu objektiivi jossa kahdeksan linssiä (Osa yhdistelmälinssejä) pyrkivät parhaalla mahdollisella tavalla vähentämään kaikkia mahdollisia vääristymiä. Ja onnistuvat siinä ihan hyvin. Touit on ZEISSin omaa tuotantoa (Suoraa alihankintaa) ja tehdään tuttuun tyyliin Japanissa ja on viitoittanut tietä siis esimerkiksi Batis-sarjalle. Pehmeästi muotoiltu alumiinikuori, kuminen tarkennusrengas, fly-by-wire-ohjaus, ei ylimääräisiä ulkonevia osia jne. Selviä askelmerkkejä kohti Batista. Todella kätevä kulkemaan laukussakin sileiden ja pehmeiden muotojensa ansiosta.Touit on myös autofokus-linssi joten se sopii loistavasti kaikenlaisille räpsyttelijöille. Lähin tarkennusetäisyys on 30 cm ja automaattitarkennus toimii ihan asiallisesti. Joskus sillä on pieniä haasteita osua esimerkiksi lähikuvauksessa ruohonkorsiin ja muihin pieniin maaleihin mutta pääsääntöisesti fokus selviää tehtävästään hyvin. Äänetön se ei ole Batiksen fokuksen tyyliin mutta melko tarkka ja vaivaton se on.

Kuvan laadussa ei yhdistelmällä ole valittamista. Ihan samaa ZEISS-fiilistä Touitissa ei ole kuin esimerkiksi Loxiassa ja Batiksessa, mutta kuvien terävyys hyvä. Tyypilliset optiset virheet ovat hyvin vähäisiä. Värien toisto NEX/a5000/a6000-rungoilla on mukava. Samaan dynamiikkaan kuin a7 ei yhdistelmä ihan pysty ja siksi varsinkin tumma pää kuvista on hieman suttuinen. Onneksi a6000 lataa kortille tarvittaessa RAW-formaatin kuvia joten jälkikäsittelyllä asiaa voi korjata hyvinkin paljon. Laatu on kuitenkin sellaista että harrastaja pystyy mainiosti purkamaan luontokuvausinnostustaan tällä paketilla.

DSC05275-2
Linssi tuottaa terävyyttä, Sonyn kenno koittaa pysyä mukana. Isoin ero a6000:n ja a7 kennoissa kuvaamisen kannalta tulee dynamiikasta.. Ero on selkeä.

Se on todettava että Touit ei ole parhaimmillaan a7-sarjan rungoissa. En ole ainakaan itse ihan täysin tyytyväinen siihen miten Touit värit a7:n kennolle välittää. Esimerkiksi vihreä toistuu usein turhan jyräävänä. Kuvien värilämpötilaa joutuu säätämään jonkin verrankin käsin, ja paras olisi varmasti tehdä a7:aan oma WB-asetus Touitia varten. Tästä näkee selvästi sen miten tärkeää linssin optimointi tietylle kennolle on. Vanhaan aikaan mietittiin paljon eri linssien ja filmien yhdistelmiä, tänä päivänä ymmärrys linssien ja kennojen yhteisvaikutuksesta on jäänyt vähän liikaakin taka-alalle.

Jos palataan alkuperäiseen aiheeseen eli siihen saako a6000:sta hyvän kakkoskameran niin vastaus on varmasti aika selkeä. Todellakin saa, ja aloitteleva harrastaja vaikka hyvän ykköskamerankin. Nykyään kun suurin osa kuvien käyttökohteista on digitaalisia tällaisen kameran tuottama kuva riittää hienosti. Siksi a6000/Touit on esimerkiksi somettajille, reissubloggareille sun muille todella oiva paketti. Kuvat kun saa vielä WiFillä tai NFC:llä suoraan mobiililaitteelle.

Tarkkuus riittää myös lehtikuvaukseen. Tällainen pieni paketti muistuttaa erehdyttävästi fotojournalistien aikanaan suosimaa Leican M3-tyyppistä ”rangefinderiä”. Se tekee paketista jo itsessään kätevän lehtimiestyökalun mutta koska kuvien laatu ja resoluutio riittävät mainiosti lehtikuvaan, pärjää tällä laitteella ihan hyvin. Itsekin olen ottanut jokusia artikkelikuvia tällä laitteella.

DSC01067
Sony NEX/a5000/a6000 käyttöliittymä ei kameran koon vuoksi voi ihan 100% sama ollakaan. lähempänä toisiaan se a7:n kanssa voisi kuitenkin olla.

a7 + a6000 yhdistelmää käyttävälle se ainoa pieni mutta tulee käytettävyydestä. Vaikka a6000:n personointi on lähes samalla tasolla kuin a7:ssa, käyttölaitteissa on juuri sen verran eroa että käyttöä joutuu koko ajan vähän miettimään. a6000:sta puuttuu se yksi säätöpyörä etusormelta ja siksi esimerkiksi itse en saa konfiguroitua a6000:sta ihan samanlaiseksi työkaluksi kuin a7. Olen siis rakentanut logiikan niin että etusormella aukko (Koska pyörä on linssin puolella), peukalolla suljinaika (Koska rulla on rungon puolella kennoa) ja takakannen kiekosta herkkyys (Koska se on liki eniten käyttämäni valotuksen säätö…). a6000:ssa ISO-säätö on pakotettu takakannen kiekon oikean reunan painamisen taakse joten senkin käyttölogiikka on pakotetusti eri kuin a7:ssa. Muuten kameroiden käyttöliittymä on likipitäen samanlainen joten loppujen asetusten oppiminen on helppoa.

Pientä yhdenmukaistamista käyttökokemukseen ja a5000/a6000-sarjasta saa loistavan kakkoskameran Ison A:n rinnalle! Olennainen kysymys on että miksi kunnon kameran tarvitsisi enää olla iso? Peiliä se ei todellakaan enää kaipaa!

Lisätietoja Sony a6000:sta Sonyn omilta tuotesivuilta.

ZEISS Touit-sarja ZEISSin omilla sivuilla.

_DSC4209
Sony a6000 ja Touit 1.8/32 piirtää isollakin aukolla ihan mukavasti eikä terävyys mainittavasti muutu aukkoa muuttamalla.
DSC05357
Kyllähän se a6000 tietenkin ihan hyvin vastavalossakin varjot ottaa…Suoraan kamerasta Wifin avulla napattu otos.
DSC09254-3
Pientä puhkipalamista taivaalla, jonkin verran mustaa varjoissa. Molempia on säädetty Lightroomissa jo.
_DSC4190-2
Touitissa tuota bokehia on ihan mukavasti.
DSC09228-3
Kyllähän tällä jo harrastaja maisemia räpsii.
DSC09215
Kun a6000:lla kuvaa RAW:ia niin pienellä säädöllä maisemasta saa ihan kivan.
DSC09250-2
Touitin väriliukua.

Languages

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *