Yhteistyössä Lahden Silmäasema

Kesän kiekkokausi on takana päin ja tositoimet alkaneet. Viime sunnuntain kanalinnustuksen avauskin on jo takana. Sen myötä moni on saattanut taas herätä totuuteen haulikkoammuntansa kanssa.

Kun ei osu niin ei osu. Vaikka kuinka koittaisi huomioida aseen sopivuudet sun muut niin laukaisuhetkellä tapahtuu jotakin outoa. Ohi menee.

Aikaisemmin kirjoittelin jo silmän dominanssiin liittyvistä uusista asioista mutta nyt optikko Timo Koljonen on taas sukeltanut kerrosta syvemmälle. Miehen innostus uuteen on edelleen ihailtavaa, ja jos herra tuhlaa jopa kesälomiaan tuodakseen uutta tietoa ja moderneja menetelmiä maamme haulikkoampujia auttamaan on se ihailtavaa.

Silmien johtavuuteen liittyvä teema on jatkunut Haulikkokoulussakin tänä kesänä, liki 30 % haulikolla ampuvista/metsästävistä omaa jonkinlaisen poikkeavuuden näön johtavuudessa. Tai sanotaanko niin että kyse ei enää ole poikkeavuudesta, siksi säännöllisesti esimerkiksi ristiin dominoivia silmiä löytyy.

Mites sinä? Näetkö sinä yleensä sen väärän kyljen aseesta noston jälkeen? Mallina toimineella Blaser Teamin Liina Laineella näin ei onneksi käy.

Timo on kuitenkin sukeltanut aika syvälle toiseen aiheeseen, joka on pikku hiljaa paljastumassa myös omien ongelmieni varsinaiseksi syyksi.

Muistatte varmaan kun kirjoittelin siitä että itsellä käy niin että kun nostan haulikon katseeseen, kiekko katoaa minulta hetkeksi? No, jopa USA:n armeijan tutkimuslaitos todistaa etten ole luulosairas.

Kyseessä on nimittäin ilmiö jonka tutkimiseen US Army on käyttänyt myös miljoonia. Ja Timo Koljonen siis lomansa.

Kyseessä on ilmiö nimeltä suppressio.

Käytännössä tässä ilmiössä on kyse stereonäön häiriöstä joka voi johtua hyvin monenlaisista syistä. Yhteistä on se, että silmien kuvan fuusio häiriintyy näköhermostossa niin, että aivot päättävät “sammuttaa” sen asiaa häiritsevän silmän kokonaan hetkellisesti.

Eli kun riittävän paljon ristiriitaa esiintyy eivätkä aivot selviä kuvien yhdistämisestä, blokataan häirikkösilmän näkö pois kokonaan. Ei siis ihme että kiekko välillä katoaa taivaalta.

Mistä suppressio sitten syntyy? Asia on edelleen melko tuntematon mutta nyt jo tiedetään esimerkiksi se, että erilaiset taittovirheet ja erityisesti karsastus voivat aiheuttaa tämän ikävän ilmiön. Kun esimerkiksi toisen silmän kuva ei osukaan ihan tarkasti tarkan näön pisteeseen, kuva alkaa haittamaan aivoja varsinkin kun puhutaan liikkuvasta kohteesta.

Tällainen voi todellakin olla se työmaa mikä aivoilla näkemisessä on. Yhdistä nyt sitten nämä kuvat, helpompi sammuttaa toinen silmä!

Tämän ongelman on huomannut siis myös ammattiarmeija, jonka sotilailla on ollut ongelmia esimerkiksi punapistetähtäinten käytön kanssa. Osalla sotilaista on huomattu että stereokuvaa jossa piste leijuisi maalin päällä ei vain yksinkertaisesti muodostu. Osalla punapiste ei näy ollenkaan, ja tämä on saanut yhden maailman isoimman sotilasmahdin perehtymään niinkin pieneen asiaan kuin silmään.

Tämä sama haaste voi siis olla monella suomalaisellakin metsästäjällä. Hajataiton tms. vuoksi punapistetähtäimien käyttö on mahdotonta, ja mielenkiintoista olisikin tutkia miten monella heistä kyse on esimerkiksi juuri suppressiosta.

Asiaan kun on nimittäin myös monissa tapauksissa mahdollisuus vaikuttaa. Jo oikealla tavalla asia huomioiden määritellyt silmälasit voivat auttaa. Kun näköä korjataan laseilla esim. Taittovirheen tai karsastuksen osalta, voi lievempi suppressio kadota.

Miten ase linjautuu katseeseen ja miten katse linjautuu lasien tarkan näön pisteeseen ovat olennaisimmat asiat varmistaa silloin kun aseesta näkyy väärä kylki. Liinalla ei ole johtavuus- eikä suppressio-ongelmia mutta silti hänen aseessa on poskipakkaa siirretty ulos jotta silmä osuu kiskolinjalle just eikä melkein.

Toinen yhtä tärkeä asia on varmistaa aseen istuvuus, erityisesti sen linjautuminen silmän suhteen. Mitä paremmin ase on sivusuunnassa linjassa, sitä vähemmän sekä dominanssiongelmat että suppressio näköön vaikuttavat.

Tämäkään ei ongelmaa kuitenkaan kokonaan pois sulje. Se, kuinka paljon ase näkökenttää peittää voi vaikuttaa asiaan myös. Mitä korkeammalla ase toisen silmän edessä on, sitä helpommin fuusio häiriintyy ja aivot vaihtavat näön kokonaan siihen väärään silmään. Näin käy itselläkin, kun ase on poskella oikea silmä sulkeutuu hetkeksi kokonaan ja vasen silmä hoitaa kokonaan näkemisen.

Mitä sirompi ase on, ja mitä alempana se näkökentässä on, VOI auttaa asiaa. Siksi korkeakiskoinen ase voi olla apu, tai sitten puhtaasti se että opettelee ampumaan runsaasti ylös ampuvalla aseella. Tämäkään ei se helppo ratkaisu tietenkään ole, sportingin pitkät ja laskevat sivukiekot tulevat suurimmaksi haasteeksi koska kiekkokontrolli ei ole niin vahva.

Se miten paljon ase näkyy näkökentässä vaikuttaa myös näön fuusioon. Jos kaikki on kunnossa, ongelmia ei ole mutta voisi olla hieno tutkia paljonko ratapäivän jälkeiseen väsymykseen vaikuttaa se paljonko työtä aivot joutuvat stereonäön kanssa tekemään.

Järeämmät keinot eli silmän yhteispelin harjoittaminen tulee kysymykseen silloin kun puhdas näön korjaaminen tai aseen säätäminen ei auta. Stereonäköä ja silmien kohdentumista samaan pisteeseen kun pystyy harjoittamaan silmien lihaksia stressaamalla.

Esimerkiksi Brockin lanka voi olla eräs keino asiaan. Käytännössä apuväline on simppeli, kolme helmeä narussa. Todellisuudessa se, minkälaiset helmet langassa ovat ja millä etäisyydellä on todella tarkkaa hienosäätöä jonka vain opiskellut optikko osaa sanoa. Helmien etäisyys määräytyy suppression tason mukaan ja esimerkiksi Koljonen on hienosäätänyt jo jokusia lankoja juuri asiakkaaan tilanteen mukaisesti.

Haulikkoammunnan seuraava suuri innovaatio? Ei tiedä vielä.

Itselläkin kyseinen Brockin lanka on ollut hetken käytössä ja täytyy sanoa että se saa päässä viiraamaan toden teolla. Se kertoo vain siitä että aivoiksi kutsutut rusinani joutuvat todellakin tekemään töitä jotta stereokuva syntyy kunnolla. Se 70 % näköaistista käyttää kaiken prosessoritehonsa jotta molemmat silmät kohdentuvat kunnolla helmiin.

Kyllä siellä silmien takana siis todella tapahtuu jotakin. Me emme vain itse aina huomaa sitä, emmekä ainakaan ymmärrä miksi. Onneksi jotkut ovat riittävän uteliaita, muuten Suomen metsästäjät eivät vieläkään olisi kuulleet esimerkiksi suppressiosta.

Languages

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *