Sonyn ja ZEISSin jo 20 vuotta kestänyt yhteistyö on pakko olla hioutunut saumattomaksi. Vai miten se pitäisi kliseisesti kirjoittaa? Tiedätte kyllä mitä tarkoitan. Jos kahden ison yrityksen prosessit saadaan toimimaan niin hyvin yhteen että molemmat brändit voivat soppaan omat vahvuutensa tuoda, on pakko homman olla hyvässä kuosissa.

Mitä osapuolet ovat sitten yhteiseen pöytään kiikuttaneet? No, ZEISS on tunnettu optisista innovaatioistaan ja säätiöllä onkin melkoinen kasa erilaisia objektiivi-rakennelmia. Pinnoitteissa ZEISS on myös yksi alan huippuja. Eli lasit, suolat ja muut mineraalitko ovat se ZEISSin osuus? Kyllä, mutta eivät vain nuo vaan myös laadunvalvonta ja uskottava brändi optiikan puolella. Entäpä Sonyn osuus? No, japanilaisethan ovat yksi suurimmista viihde-elektoriikkayrityksistä. Elektroniikka ja kaikki siihen liittyvä on Sonyn vahvuus, mutta myös eräs yksi massamarkkinoilla merkittävä asia: Tuotanto.

Kyllä, laadukas tuotanto on varmasti asia joka kiinnostaa saksalaisia sillä heidän käyttämänsä tuotantolaitoksen kapasiteettinsa on osoittautunut silloin tällöin rajalliseksi. Kun tekee niinkin haluttavia innovaatioita kuten Batis voi joskus joutua tilanteeseen jossa tuotantokapasiteetti on hetkellisesti tukossa vaikka kuinka linjalta puskettaisiin putkea. Onneksi kyse on aina väliaikaisesta ilmiöstä. Kysymys ei taida olla myöskään varsinaisesta tuotannosta vaan laadunvalvonnasta. Jotta voidaan ylpeydellä lyödä tuo sininen lätkä objektiivin kylkeen pitää laadunvalvonnan olla kunnossa.

Sony/ZEISS yhteistyössä ketju kuitenkin pelaa kuin punakone aikoinaan. ZEISS tuottaa prototyypit ja testispesifikaatiot, tarjoaa myös mittaus- ja testausvälineistön Sonylle joka huolehtii että Sonynkin linjalta lähtevät putket ovat ZEISS-standardien mukaisia. Yhteistyö tuo etuja myös tuotannon jälkeisissä vaiheissa, eli jakelussa ja jälkimarkkinoinnissa. Sony ja ZEISS ovat kaikessa tässä kieltämättä onnistuneetkin jos yhteistyö tosiaan on toiminut jo vuodesta 1995.

DSC09438-2
Sony ZEISSin leimalla on saattanut joskus sekoittaa kuluttajaa mutta yhteistyö on loogista.

Mutta kai jossain on pakko olla eroa? Viimeisin tuotos tältä yhteistyökoneistolta on loppukesän aikana Suomeen saapunut Sony Distagon T* 35 mm F1.4 ZA, virallisesta koodiltaan siis SEL35F14Z. FE-bajonetilla varustettu, eli Sony a7-sarjaan tarkoitettu linssi on jo käteen otettaessa selkeästi samanoloinen ammattilaistason linssi kuin ZEISSit. Sellaiseksi Sony sen on tarkoittanutkin. Rakenne on jämäkkä, toleranssin ZEISSin standardien mukaisia ja putkella kokoa ja painoa niin ettei sisällä kyllä voi muovia olla. Distagon on ZEISSin objektiivi-rakenteista perinteisin, ja myös eniten käytettyjä. Se toimii tällaisessa vähän laajemmassa polttovälissä hyvin koska pakettiin kuuluu muutama asfäärinen linssi sekä myös neljä yhdistelmälinssiä. Tällä rakenteella pyritään erityisesti siihen että reuna-alueet toistuisivat yhtä terävinä kuin keskikohta. Se onkin yksi erityisominaisuus jolla tätä linssiä markkinoidaan.

Yhden noista linsseistä, eli niin sanotun Sony AA (Advanced Aspherical) linssin Sony ottaa vähän niin kuin omaan piikkiinsä mutta ei se haittaa. Siinäkin on ZEISSin tuttu T*-pinnoite, mutta en saanut selvitettyä että mikä versio kyseisestä pinnoitteesta. Pinnoituskerrosten määrä ja käytetyt materiaalit kun voivat vaihdella eri linssien välillä vaikka samasta pinnoitustekniikasta onkin kyse. Asialla ei ole käytännön merkitystä, sillä linssi piirtää maisemakuvausetäisyyksillä aukosta 3.5 alkaen todella hienosti laidasta laitaan. Kuva on myös muutenkin videotuotantotasoa, eli panoroinnit sun muut eivät nosta reuna-alueilta vääristymiä esiin.

Sony itse toteaa FE-sarjan linsseistään että ne kaikki ovat heti alusta asti suunniteltu korkearesoluutioisille kameroille. Tämä varmistaa sen että esimerkiksi tämä 35 millinen istuu mainiosti uusimman Sony a7RII:n nokalle. Kun kuvanlaatua katsoo niin se on helppo uskoa. Vaikka koekuvasin linssin perinteisellä a7:lla, kuvien terävyys on luokkaa ”riittävä”. Riittävää ammattilaistasoa vaikka jokin juttu tässä Sony-ZEISS-kuviossa on edelleen pakko olla.

Periaatteessa se juttu on että Sony on tähän asti keskittynyt hieman alemman hintaluokan linsseihin. Nyt FE-linssien, Batisten sun muiden myötä ero kuluttajan silmissä on kuitenkin kaventunut. Batis 25 mm on tällä hetkellä katuhinnaltaan itseasiassa halvempi kuin tämä Sony 35 mm. Eroa on kolmisen sataa Batiksen hyväksi. Hinta ei siis enää ratkaise valintaa. Saatavuus voi olla isompi tekijä, Sonyn vahvuus on ehdottomasti siinä että se pystyy tuottamaan asiallista laatua myös isossa mittakaavassa. Siksi Sonyn linssien saatavuus on hyvä.

Moni tavallinen kuvaaja silti pohtii varmasti valintojaan. Peli ei ole ihan niin selkeää enää, linssejä ei voikaan enää niin yksinkertaisesti lokeroida keskiluokkaan ja premiumiin. Mitä sitten saa kun ostaa tämän Sony-ZEISSin?

No, tietenkin ensimmäisenä 35 mm polttovälin. Kyseinen polttoväli on niin perusjuttu että se pitää FF-kuvaajilla laukussa olla. Sony piirtää oman kuva-alansa ihan tyylikkäästi ja lupauksen mukaisesti tarkasti. Sonyssa on myös selkeästi hieman oma lookinsa. Se ei ole kaukana esimerkiksi Batiksen ZEISS-lookista, mutta pieniä eroja on. Yksi ero on mikrokontrastissa joka esimerkiksi Batiksessa on tunnetusti ihan käsittämätön. Sonya ei kuitenkaan tässä asiassa pidä liikaa verrata Batikseen, ehkä enemmän Loxiaan. Tosin ilman sitä tuttua ZEISS 3D-efektiä. Samalla tasolla mennään kuitenkin kuvanlaadun perusasioissa joten se ero ei peliä ratkaise.

Mitä Sonyssa sitten olisi sellaista miksi sen haluaisi? No, väitän että isoin ero tulee itseasiassa eräästä pienen pienestä asiasta nimeltä kulttuuriero. Kyllä, itselle jäi se fiilis että näiden linssien look-and-feel-osastolla on Distagon-rakenteesta huolimatta pieni ero. Mielestäni Sony 35 mm on väriensä puolesta hivenen tanakampi kuin esimerkiksi Batis joka puolestaan on hivenen hienostuneempi. Värien kylläisyys suoraan kamerasta on Sonyssa siis hieman korkeampi.

DSC09425-2
Elektroniikka ja nippelit ovat japanilaisten erikoisalaa. Sitä linjaa toteuttaa myös tämä Sony.

Toinen asia jossa japanilainen on aina japanilainen on se nippelinappeli-osasto. Jos saksalainen pyrkii selkeään puhdaslinjaisuuteen japanilainen tunkee nappuloita paikat täyteen. Automaailman esimerkki mutta sopii myös tähän kohtaan. Sony kun on tökännyt 35:n kylkeen toiminnallisuuden joka ZEISS piilottaa Loxia-sarjassa bajonetin pintaan. Kyllä, himmentimen pykälät saa Sonyssakin pois päältä videokuvausta ajatellen mutta se tapahtuu pienen ruuvin sijasta isolla liukukytkimellä putken ulkopinnasta. Toistan itseäni mutta olisin sijoittanut tässäkin putkessa automaattitarkennuksen kytkimen samaan kohtaan. Mielenkiintoista kuitenkin huomata että Sonykin priorisoi videokuvaajat nyt näin korkealle. Esimerkiksi himmentimen renkaassa on valmiina asento A (Automaatti) videokuvausta silmällä pitäen. Polttovälin puolesta 35 mm on kyllä yksi peruslinssi niihinkin hommiin joten ihan hyvä näinkin.

Automaattitarkennuksesta sen verran että se toimii juuri sillä tasolla millä sen pitääkin. Se ei ole ihan yhtä nopea ja äänetön kuin esimerkiksi Batiksessa mutta se toimii asiallisesti ja tarkasti. Tarkennus hoitaa siis tehtävänsä hyvin a7:ssakin.

DSC09286
Sony Distagon 35 mm, f/1.6, ISO80, 1/400 sek.

Yksi syy miksi moni himoitsee Sonya on sen ”nopeus”. Valovoimaa on, f-arvo 1.4 kuulostaa vakuuttavalta. Jos kuitenkin mietitään mitä noinkin iso aukko Sonyssa tuo valovoimaan, niin ollaan olennaisen äärellä. f/1.4:ää perustellaan sisäkuvauksen helpottumisella, esim. hääkuvaajia ajatellen. Hieno juttu, mutta koska Sonyssa saman asian voi saavuttaa myös herkkyyttä nostamalla tuntuu 1.4 aukkona enemmän markkinointikikalta.

Esimerkiksi hämärässä otetun kuvan terävyys ei tällä Sonylla ole sen parempi kuin muissa ylemmän keskitason linsseissä. F-luku ei tee linssistä suorituskykyisempää hämärässä vaan juttu tehdään edelleen linssien pinnotteilla. Valon aallonpituudesta johtuvaa pehmentymistä vastaan ei f-luvulla edelleenkään taistella. Jalustaa ja pienempää aukkoa tarvitaan edelleen. Tämänkin linssin terävyysalue on isoimmalla aukolla niin lyhyt että realistisesti tälläkin linssillä kuvataan esimerkiksi henkilökuvia huomattavasti perinteisemmillä aukoilla (Luokkaa f/3.5-5,6). Tokihan se voi joskus olla hieno efekti kun kuvattavalla ovat silmät terävät mutta nenänpää jo terävyysalueen ulkopuolella.

DSC01643
Näiden ”nopeiden” linssien kanssa ei kannata ryhtyä vauhtisokeaksi. F-luku kun ei kerro välttämättä todellisesta optisesta suorityskyvystä hämärässä.

Se, mitä nämä uudet nopeat linssit kuitenkin koko ajan tekevät on murros kuvien tyylissä. Reuna-alueiden terävyys ei enää olekaan niin tärkeää kun se korvautuu hienolla vinjetti-efektillä, syvyysterävyys menettää merkityksensä kun blurrilla pelataan vapautuneemmin. Se kaikki on sitä hienoa rajojen rikkomista jota saakin tapahtua. Jokaisella aikakaudella on oma visuaalinen tyylinsä, jota iso joukko kuvaajia koittaa jäljitellä. Joku näyttää suunnan ja muut yrittävät kopioida saman omiin kuviinsa. Nämä F1.8 ja F1.4 linssit ovat jo täällä, kaikkien saavutettavissa, ja se onkin se isoin juttu esimerkiksi tässä Sony Distagonissa.

DSC09324-4
Mitenkähän nämä ”nopeat” linssit vielä muuttavatkaan visuaalista makuamme? Eikö kaiken tarvitsekaan olla enää ultraterävää?

Itse nautin eniten niistä muutamista kuvista jotka sain aikaan Oulussa, Nallikarin ”majakalla” palaillessani tämän syksyn keikaltani. Syksyn sääilmiöt saivat aikaan uskomattoman valon josta nautimme useamman kuvaajan voimin. Olin tyytyväinen että mukanani oli juurikin tämä Sony 35 mm sillä sen ansiosta sain vangittua juuri tuon hetken erityiset värit juuri niin erikoisina kuin ne luonnossa näkyivät. Kiitoksia vielä malliksi lupautuneelle nuorelle naiselle, sinun ja sateenvarjosi ansiostasi sain aikaiseksi yhden aika kivan kuvan. Käytin Sonya myös kuvatessani asiakkaalleni markkinointikuvia ja niissäkin kiinnitin huomiota kuvien fiilikseen. Onhan se aika terävää jälkeä siinä terävyysalueen keskellä…

Terävää, tarkkaa, värikylläistä ja pehmeää bokehia. Sitäpä tämä Sony parhaimmillaan on.

DSC09542-3
f/1.4, ISO100, 1/500 sek.
DSC01810-3
f/1.6, ISO100, 1/500 sek. Jälkikäsittely Lightroomissa.
DSC01781
f/1.4, ISO100, 1/500 sek.
DSC03373-2
f/14, ISO124, 1/100 sek.
DSC03454-3
f/3.5, ISO160, 1/100 sek.
DSC03471
f/3.5, ISO160, 1/100 sek.

Languages

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *